keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Ihan kaikki kiinnostaa

Nyt on jo sen verran päästy tutustumaan uuden kodin nurkkiin, että itku on vähentynyt huomattavasti. Ihan kaikki kiinnostaa ja perässä juostaan tuhatta ja sataa. Joutuu aina välillä olemaan tosi tarkka, ettei vahingossa astu päälle. Pari yötä on nyt kiltisti nukuttu omassa kopassa. Tosin pentu yrittää aina päästä tyynylle omalla herttaisella ininällään säestettynä. Olishan se ihan kiva ottaa viereen, mutta parempi, että kuitenkin oppii vähän rajoja. Noin viiden koppaan siirtämisen jälkeen se aina ymmärtää, että nyt pitää varmaan sitten pysyä siellä. Eilen illalla se jopa meni koppaan ihan oma-alotteisesti, mutta sitten kun ihmeteltiin, että mihin se katosi, pentu kimpaisikin kopasta suoraa tyynylle.

Höyhenviuhka on ihan suurinta huvia. Ei voi ymmärtää, mikä siinä on niin kivaa. Pentu juoksee viuhkan perässä niin lujaa kuin viuhkaa vain heiluttaa. Välillä mennään kuperkeikkaa ja välillä väijytään sohvan takaa niin julmetusti ja sitten tuleekin nopea syöksy kohti höyheniä. On siinä naurussa pitelemistä, kun toinen pyörii vinhaa vauhtia ympäri olohuonetta.

Muutenkin on kyllä tullut naurettua varmaan koko vuoden edestä. Vesi valuu silmistä, kun välillä ei vaan voi olla nauramatta toisen hassuille tempuille.

Töiden teko sohvalla on vaikeutunut huomattavasti. Kun tietokoneen avaa ja hiirtä alkaa liikuttaa, pentu tulee ja istuu suoraan näppäimistön päälle, ruudun eteen. Ilmeisesti läppäristä hehkuu sen verran lämpöä, että siinä on kiva olla. Tee siinä nyt sitten töitä. Lisäksi tassuilla osutaan mitä oudoimpiin näppäinyhdistelmiin ja ruudulla alkaa tapahtua kaikenlaista outoa. Kun pentua yrittää siirtää pois, se palaa samantien takaisin. Tai sitten se menee olkapäälle makaamaan ja tuijottaa ruutua kuin hypnotisoituna. Näkeeköhän se ruudun jotenkin eri tavalla, väreilevänä tai jotain?


Läheisyydestä pentu tuntuu nauttivan tosi kovasti. Nyt kun se uskaltaa jo tulla olohuoneen puolelle, ja välillä jopa sohvalle (en tiedä, mikä sohvassa vielä on vähän outoa), se alkaa kehräämään kovaa. Hassu tapa on tassutella ympäri ihmistä - mahalla, olkapäällä, jaloilla - ja avata ja sulkea tassuja vuorotellen. Kyseisessä rituaalissa menee aina hetki ennen kuin se löytää hyvän paikan ja asettuu siihen kehräämäään, ja nukkumaan.


Eilen kiva leikkipaikka oli myös paperipussi. Kova rapina ja hyörinä ja niin suloinen katse.

1 kommentti:

Vulpes kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia, on se kyllä suloinen. :)
Meillä on myös läppärin päällinen kissojen yksi suosikkipaikka, siinä tosiaan on ihanan lämmin makoilla ja ihmisten huomio on varmasti taattu jos kesken surffailun menee ihmisen ja näytön väliin. :)
Ja mitä erilaisimpia näppäinyhdistelmiä on myös löydetty, jolla on saatu koko kone ihan sekaisin ja toimintoa ei ole saanut kumottua kuin sulkemalla koneen, jolloin kaikki on näyttänyt onneksi taas normaalilta.