torstai 11. kesäkuuta 2009

8 kuukautta iloa ja söpöilyä

Nemo täyttää huomenna 8 kuukautta. Iso poika. Meillä ihmisillä on niin kova kiire töiden ja harrastusten parissa, että Nemon kuulumisten kirjoittelu on hieman jäänyt kakkossijalle. Mutta täällä Nemo edelleen juoksentelee ja sulostuttaa meitä leikeillään ja syliinkapuamisella. Kuvia yritetään ottaa aina, kun kamera sattuu olemaan esillä, joten nyt saattekin oikein kunnon kuvakavalkadin.

Nemo jaksaa kielloista huolimatta pyrkiä ruokapöydälle, koska kyllähän nyt toisten ruoat ovat parempia kuin omat. Nemo nostetaan aina kiltisti lattialle, mutta ei mene kuin sekunti, kun tassut ja pää ilmestyvät ensin pöydän reunalle, hetki katselua ympärille ja sitten nopea loikkaus keskelle pöytää. Välillä kaatuu kukat ja kynttilät, kun meno on niin hurjaa. Tänään siiderin haju hieman kiinnosti, ja sitä haisteltiinkin tovi ennen kuin todettiin, että ei taida olla juomakelpoista.

Sen aikaa Nemo sai olla pöydällä, että sain pari kuvaa voitonriemuisesta kissasta.

Mutta sitten Nemo joutui takaisin jäähypenkille, josta piti tyytyä vain ihan katselemaan ihmisten ruokaa.

Nemo riehaantuu aina, kun pyykkejä laitetaan kuivumaan. Varsinkin kaikki kaulaliinat ja vaatteet, joissa on roikkuvat narut, on kivoja. Niitä voi imeskellä hetki ennen kuin jostain kuuluu käsky päästää irti. Pyykkejä pitkin on myös huisin hauskaa kiivetä ylös telineelle, jossa voi esitellä omia tasapainoilun kykyjä.

Joitakin päiviä sitten sain pari hauskaa kuvaa, kun Nemo oli ruokakupillaan. Nemo ei selkeästi oikein arvostanut tätä häiriötä, koska näytti kieltään ja irvisti.


Nemo löytää erikoisia paikkoja nukkumiseen. Istuin lattialla katsellen televisiota ja minulla oli päällä leveä pallohelmainen hame. Nemo löysi mukavan nukkumapaikan hameen helmoista. Aika hassu tapaus.

Nemo halusi osallistua ompeluhetkeen. Tosin osallistuminen oli enemmänkin häiriöksi, koska Nemosta oli kiva vedellä lankoja ja kuminauhoja ympäri asuntoa. Ja tietysti kankaan kanssa täytyi vähän painia, jotta siitä tuli sopivaa ommeltavaksi.



Toisinaan, kun kaikki muut paikat on kiivetty ja koluttu, Nemo suvaitsee käyttää häntä varten ostettua kiipeilypuuta. Puun takaa voi kurkistella ja olla muka tosi piilossa. Sama piilossa olo pätee muuten verhoihin. Hiiritakaa-ajon aikana Nemo aina menee verhon taakse ja on muka olevinaan hyvässäkin piilossa. Puoli päätä ja toinen silmä näkyy, ja verho heiluu saalistusasennon takia, joten kyllä taitaisi olla oikeat hiiret juosseet siinä vaiheessa jo monta kertaa pakoon.

2 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Ihana tyyppi. Synttärionnittelut! :)

Vulpes kirjoitti...

Onpas Nemo kasvanut ja miehistynyt ihan hirveästi, komea nuori mies! :) Ja upeita kuviakin. :)