Mannekiini osa 2

Silloin harvoin, kun Nemo pysähtyy paikalleen, on mahdollisuus saada Nemosta ihan tyylikkäitäkin kuvia. Levysoittimen päälllä on kivaa istua, enpä tiedä miksi, mutta sinne Nemo kielloista huolimatta välillä hyppää. Ja sitten kieputaan pari kertaa ennen kuin ehdimme kieltää.

Toinen poseerauspaikka on aina välillä pianon päällä. Joinakin harvoina hetkinä Nemo jopa istuu sylissä ja kuuntelee soittoa ja laulua.

11 kuukautta

Nemo täyttää tänään 11 kuukautta. Nemosta on tullut iso kiltti poika, jolla on iso ja vaativa ruokahalu. Ei sitä osaisi enää ajatella elämää ilman Nemoa, kyllä se niin paljon iloa tuo päiviin.

Meidän ihka oma mannekiini

Pientä aavistelua

Nemo on tainnut huomata, että jotain isoa on tapahtumassa, koska Nemo välillä ilmaisee selkeästi, että nyt pitäisi leikkiä enemmän. Välillä on ihan huono omatunto, kun Nemo ei saa 100 %:sti sitä huomiota, jota se kodin keskipisteenä ansaitsisi. Mutta ehkä Nemo antaa anteeksi, kun se parin viikon päästä huomaa, että isot ihmiset ovat palanneet raiteilleen. Kuvia on kertynyt taas iso kasa, koska kuviahan nyt aina kerkiää ottamaan, mutta niiden muokkaaminen onkin sitten toinen juttu.

Kotiin on tullut outo valkoinen pallo, joka pitää pelottavaa ääntä. Nemo kiersi jumppapallon aika kaukaa, mutta vähän piti kuitenkin tutkia. Tosin näin parin viikon jälkeen Nemo on varmaan hyvin iloinen, koska pallo on niin huonolaatuinen, että siitä lähtee ilmat pihalle, vaikka sillä ei tekisikään mitään.

Leikkihiirtä pitää vaania varovasti, ettei se vaan juokse pakoon.

Ja leikin ja hiiren kiinnioton jälkeen on taas mukava kellahtaa kesken kävelyn kyljelleen ja nautiskella vaan elämästä. Nemo nauttii nykyään suunnattomasti siitä, että voi kellahtaa ihan missä vaan, ihan milloin vaan.

Mitäköhän mielenkiintoista tässä kuvassa tapahtuu. Olisikohan taas hiiri päässyt yllättämään?

Uuden kameran johdot ihmetyttävät ja pitihän niillä vähän leikkiäkin.